torstai 28. lokakuuta 2010

Sulaminen

En ole nähnyt JJ:tä tai K:ta moneen päivään, enkä jaksa enää välittää. Sen sijaan olen nähnyt D:tä joka päivä, enkä keksi mitään valittamisen aihetta, paitsi sen, etten iloisuudeltani ehdi tehdä sitä mitä pitäisi.

En muistanut, että ihastuminen on näin mukavaa. Unohdan ajan ja paikan ja kaikki vääristyy. Elän kuplassa, jossa on vain hihittelyä, onnea ja odotusta. Kuplan ulkopuolella on kasa tekemättömiä tehtäviä, enkä oikeastaan haluaisi poistua tästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti