keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Latteus

Ilta L:n kanssa ei ollut kovinkaan antoisa. Ajatukseni harhailivat koko ajan, enkä toisaalta jaksanutkaan luoda välillemme maagista yhteyttä, sillä se olisi ollut pettämistä ja valehtelua. Silti mieltäni kaihertaa, kun tiedän hänen asuvan kirjaimellisesti seinän takana ja olevan pettynyt minuun.

Pystyn ajattelemaan ja ikävöimään vain JJ:tä. Muutama päivä tapaamatta on vienyt kaiken energiani, ja haluan päästä latautumaan hänen loisteeseensa.

Ajattelin tänään myös R:ää hetken, ja olin jo aikeissa hukuttautua niihin kaikkiin muistoihin, mutta sitten tajusin, ettei siitä ole mitään hyötyä. Ehkä minulle riittää se, mikä on tunnettu ja koettu, enkä tarvitse siitä kertausta. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä voin kaivaa esiin muistojen laatikon ja surra menetettyä rakkautta jos sitä enää siinä vaiheessa kaipaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti