Sunnuntait ovat muuttuneet kiireisiksi päiviksi. Rästitöiden lisäksi niihin tungetaan tapaamiset sukulaisten kanssa, ja joudun heittämään D:n ulos ilman aamupalaa. Hänen lähtönsä raapaisee sisintäni, sillä en haluaisi olla hänestä erossa hetkeäkään.
Lounas sukulaisten kanssa olisi mukava, jos äiti ei olisi paikalla. Todellisuudesta irtaantumista vauhdittava olutlasillinen liikuskelee jo hyvän maun ja sietokykyni rajoilla. Odotan koko ajan sitä päivää, että näen hänet taas normaalina ihmisenä, enkä hairahtaneena häpeäpilkkuna. Milloin romahdus tapahtui? Ja missä vaiheessa itse aloin erkaantua perheestäni ja menetin haluni ymmärtää?
Olen vakavasti harkitsemassa jatko-opintoja. Tiedän, ettei humanistisen alan tutkimustyöllä saa osakseen muuta kuin päänsärkyä ja merkityksetöntä paperinpyöritystä, mutta egoni käskee tähtäämään korkealle. Sitä korkeammalle en pysty tähtäämään, vaikken tiedä mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi olisi.
Tiedän mitä etsin sitten kun löydän sen.
Lounas sukulaisten kanssa olisi mukava, jos äiti ei olisi paikalla. Todellisuudesta irtaantumista vauhdittava olutlasillinen liikuskelee jo hyvän maun ja sietokykyni rajoilla. Odotan koko ajan sitä päivää, että näen hänet taas normaalina ihmisenä, enkä hairahtaneena häpeäpilkkuna. Milloin romahdus tapahtui? Ja missä vaiheessa itse aloin erkaantua perheestäni ja menetin haluni ymmärtää?
Olen vakavasti harkitsemassa jatko-opintoja. Tiedän, ettei humanistisen alan tutkimustyöllä saa osakseen muuta kuin päänsärkyä ja merkityksetöntä paperinpyöritystä, mutta egoni käskee tähtäämään korkealle. Sitä korkeammalle en pysty tähtäämään, vaikken tiedä mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi olisi.
Tiedän mitä etsin sitten kun löydän sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti