lauantai 7. toukokuuta 2011

Tuntemattomassa

Tuntuu epätodelliselta, että toteutin suunnitelmani. Että olen poissa. Että jätin kaiken. Että en enää vietä aikaani muiden kanssa. Etten enää tapaa JJ:tä. Etten enää...

Että olen kasvanut aikuiseksi. Että olen ottanut vastuuta. Että olen päässyt eteenpäin. Että olen...

Tältäkö edistys tuntuu?

Voiko tuntematon tuntua näin mukavalta ja tutulta? Viilataanko minua linssiin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti