Sivuvaikutus

Syistä joita en enää ymmärrä, kaivoin D:n kirjeet roskien seasta. Onko kaikki oikeasti ohi? Haluaisin ehkä tavata hänet vielä kerran, aivan kuin varmistaakseni, että päästin irti oikeaan aikaan.

Hän on edelleen sama kuin ennen. Jokin on silti muuttunut. Onko hän vahvempi, rohkeampi, erilaisempi, vai johtuuko tämä harha siitä, että näin hänet omiensa keskuudessa eikä vierailla vesillä?

Tarvitsen selvästi jotain muuta ajateltavaa. Yksinäisyys vetää minut aina menneeseen, ja kääntää kaiken päälaelleen. Ärsyttävästä luonteenpiirteestä tulee hyväksyttävä pikkuvika. Väittelyistä ja yhteensopimattomuudesta luonnollista persoonien kirjoa.

Haluan olla hetken rauhassa. Ja jos kaipaisinkin jotakuta, haluaisin keskittyä kaipaamaan vain yhtä.