tiistai 14. syyskuuta 2010

Voitto

Näin tänään JJ:tä. Ja luovutin. Onhan hän tavallaan hurmaava ja helposti lähestyttävä, mutta mahdoton. Ehkä se kaipuu palaa, mutta tällä hetkellä en tarvitse sitä.

Tapasin tänään K:n, ja vietin hänen kanssaan monta tuntia. Toivottavasti olin mukava, avulias ja mielenkiintoinen, eikä hän ollut kanssani vain velvollisuudentunteesta. Hän kysyi syntymäpäivääni paljastettuani hänelle syntymävuoteni. Lisäksi hän jäi juttelemaan, vaikka muut olivat jo lähteneet. Sovimme tapaavamme myöhemmin tällä viikolla. Romantiikasta en tosin tiedä.

Pelkään turhaan. Pitäisi vain heittäytyä. Ajattelu on pahasta.

Joku tietää jotain, mitä kenenkään ei pitäisi tietää. Ehkä hän unohtaa. Minäkin pidän salaisuuksia, muiden ihmisten paheita ja virheitä. Varastoin niitä mieleni perukoilla, kaivan ne esiin vain harvoin, ja peittelen takaisin samettiin. Mikseivät siis muut saisi tietää minusta jotakin?

Eihän minulla pitäisi olla mitään hävettävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti