sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Taaksepäin

X sanoi, ettei kukaan voi rakastaa minua kuin hän. Tässä vaiheessa saatan uskoa sen olleen totta.

Pilasinko kaiken luopumalla hänestä? Olisiko minun pitänyt olla vahvempi? Jättää huomiotta R:ää kohtaan tuntemani vetovoima ja sen tuoma absoluuttinen tyydytys ja istua paikallani ja odottaa että pääsen takaisin kotiin...

Miksi en koe samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin X:n kanssa? Mikään voima ei vedä minua, paitsi JJ, joka on mahdottomuus. Miksei K vedä minua puoleensa, miksemme puhu samaa kieltä? Kestääkö kauan ennen kuin se tapahtuu, vai olisiko sen pitänyt jo tapahtua? Puhallanko kylmiin hiiliin? Haluaisin mieluummin kävellä hehkuvilla hiilillä, tuntea niiden himoitsevan lihaani.

Tiedän rikkoneeni ja tuhonneeni paljon. Nyt haluaisin rakentaa ja korjata, mutta en saa mitään valmiiksi. R:n jälkeen kaikki on ollut harmaata ja vaikeaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti