Rajaton

Se, ettei syö. Se, että juo. Se, että on tyhmä. Alussa sentään olin mukava, mutta miksi elämäni aina loppuu kyyneliin? En haluaisi näyttää kenellekään sitä puolta, en halua kertoa, mutta miksi lopulta aina kerron? Haluanko jonkun kuitenkin tietävän?

K oli eilen ihana ja kaunis ja hurmaava ja kaikkea mitä voisin haluta. Hän haluaa luoda rauhan maailmaan. Poistaa sodan. Haluan kertoa hänelle, että hänellä on hienoja unelmia, haluan kertoa, että olen kateellinen ja tunnen itseni typeräksi ja naiiviksi, enkä tähtää tarpeeksi korkealle ja tuhlaan elämääni tekemällä jotain mikä vaikuttaa hänen tavoitteidensa rinnalla mitättömältä. Missä oma kunnianhimoni on?

X on palannut ja nostalgian vallassa juttelimme monta tuntia. Sitä juuri kaipasin. Lähtiessään hän sanoi, että tätä ei koskaan tapahtunut.

Aivan sama.