Via

En osaa lukea K:ta. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, vai pitäisikö tehdä mitään. Hän ratkaisisi niin monta ongelmaa. Haluan antautua. Haluan hänen löytävän kasvoni kaikkien joukosta. Ylittäisin hänen kanssaan rajan ja pääsisin eteenpäin. Mutta haluanko häntä kuitenkaan, sillä hän antaisi sen, mitä haluan elämältä, mutta mitä sieluni haluaa?

JJ:tä osaisin lukea, mutta vaikka hän lähettäisi millaisia viestejä tahansa, eivät ne ole tarkoitettu minulle siinä mielessä miten haluaisin ne tulkita. Hän silittää minua höyhenellä, nauraa mukana iloisine silmineen, ja hetkeä myöhemmin hän on poissa. Eihän hän sellaista. Ei tällaisen takia uhrata ties monen vuoden uskollisuutta.

Kävin tänään JJ:n kanssa kaupassa kotimatkalla. Kaupassa tuli vastaan eräs kaveri, jota en ole nähnyt pitkään aikaan. Esittelin JJ:n aviomiehenäni, ja kaverini onnitteli meitä. Vasta kotiin palattuani huomasin, miten pettynyt olen, etten oikeastaan voisi olla kauempana siitä tilanteesta.