keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kiusaus

Haluan toisen omaa. Haistan JJ:n huoneen toiselta puolelta. Kun nojaan hänen olkansa yli pöydälle napatakseni vesilasini, hänen kaulansa on ainoa asia mitä haluan koskettaa, ja se on lähellä, liian lähellä, ja otan lasini ja menen pois.

Olen tavallaan huomannut JJ:n olemassaolon jo vuosi sitten. Sitten sain tietää, etten saisi häntä. Hetkeksi unohdin, tai annoin unohtua, sillä muita ihmisiä tuli ja meni, mutta alitajuisesti viehätys on lisääntynyt, ja kerran muistan itkeneeni hänen olkapäätään vasten jonkun vähäpätöisen asian takia. Hän on lämmin ja karkea, juuri sellainen johon kiintyy vasta opittuaan tuntemaan paremmin.

Tuntuu että koko juttu räjähti käsiin viimeisen kuukauden aikana. Asian myöntäminen oli kai se ensimmäinen asia. Sitten tulivat unet.

K:ta en ole nähnyt viikkoon. Haluaisin. En halua unohtaa häntä, enkä halua että hän unohtaa minut.

Puhuin R:stä ja tunteistani häntä kohtaan. Purin kaiken auki, myrskysin ja silvoin, enkä jaksanut laittaa paloja takaisin yhteen. Olen nukkunut hyvin sen jälkeen. En halua kaivata häntä enää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti