Kirjastot

Taistelenko väärää taistelua? Olenko erehtynyt taistelukentästä? Miksi tulevaisuus on täynnä vastoinkäymisiä, riitoja, esteitä, luopumista? Miksi näen itseni kuolevan?

Olenko ansainut onnen? Jos olen, kuinka kauan sitä pitää odottaa? Miksi... Eihän minulla pitäisi olla uhkia! Olen voittaja!

Tämä sairaalloisuus on väsyttävää. En saa aikaan mitään, ja kasaan eteeni vain lisää esteitä.

Haluan luovuttaa. Pitää tauon taistelusta. Mutta en vielä voi. En vielä halua.

Haluanko sinut? Haluatko sinä minut? Vaistoni haluavat ensin eliminoida kilpailijan. Milloin tiedän voittaneeni?

Jos en voita, en tiedä haluanko elää.

Miksi kaikki on mustaa?

Olen harhojeni uhri. Olen itse rakentanut niin korkean muurin, että auringossa paistattelu on mahdotonta. Kiipeän muurin harjalle ja tasapainoilen siellä, ja vain siten saan hetken valoa. Kohta putoan taas. Mutta sentään en putoa vielä niin syvälle, etten näe päivänvaloa lainkaan.

Mitään tätä ei tapahtuisi ilman muita. Jos olisin yksin, olisin tyytyväinen. Jos häntä ei olisi, tuntisin oloni turvalliseksi. Voisin liikkua luonnollisesti, eikä hän pakottaisi minua taisteluun, johon minulla ei ole voimia.

Miksi minusta tuntuu, että olen jo hävinnyt?

Haluan tuloksia. Tuntea hiuksesi poskeani vasten ja riisua hitaasti paitasi. Tehdä sinulle teetä ja istua sylissäsi sanomatta sanaakaan.

Matka sinne on pitkä ja hukkasin kartan. Pelkään etten pääse koskaan perille. Energia loppuu ja maailma vetää viimeisen kerran henkeä juuri ylittäessäni maaliviivan. Näen sinut yleisössä, olen voittanut, mutta sitten kaikki pimenee.

Pelkäänkö onnellisuutta? Pelkäänkö saavuttavani sen vai sen jäävän juuri ja juuri liian kauas.

Olenko nyt onnellinen?

Näin sinut tänäänkin, vietimme yhdessä aikaa monta tuntia. Nautin siitä, vaikka tunnenkin itseni vähäpätöiseksi. En löydä oikeita sanoja, mutta sinä autat minua. Täydennät lauseeni, mikset kirjoittaisi tarinaa kanssani?

Mikset kerro mitä mikäkin tarkoittaa?